Perinteisesti tällaisissa vaaliblogeissa on ollut tapana repiä poliitikkoja kappaleiksi, kehua omia mielipiteitään ja/tai haukkua suomalaista politiikkaa tylsäksi ja harmaaksi. Ironiset ilmaukset, sarkasmi ja mahdolliset oikeustoimiin johtavat kyseenalaiset kommentit ovat myös sitä tuttua ja turvallista internetin blogikamaa.

 SIksi haluaisinkin käyttää tämän oman puheenvuoroni demokratian kannalta tärkeimpien henkilöiden, tämän maan päättäjien, käsittelemiseen. Puhun tietenkin hieman yleistän keskiverrosta kansalaisesta.

 Keskiverto kansalainen, olet idiootti.

 Kyllä, juuri sinä. Sinä olet idiootti. Tarkoitan kutsuessani teitä idiootiksi sitä merkitystä joka sanalla oli antiikin kreikassa, eli ihmistä joka ei osallistu demokratiaan ja jota julkinen päätöksenteko ei kiinnosta. Toisaalta, tarkoitan sitä myös merkityksellä joka sillä tällä hetkellä pääasiallisesti on. Olet tyhmä (sekä laiska ja saamaton).

 Äänestysaktiivisuus jatkaa laskuaan eikä politiikka kiinnosta. Suurimmaksi syyksi tähän mainitaan se, että poliitikot puhuvat liian vaikeita, politiikkaa ei ymmärretä ja emmätajuu. Onko se sen poliitikon vika jos keskiverto kansalainen ei ymmärrä sanaa direktiivi? Ei. Se on idiootin vika joka ei ota selvää.

 Rakkaassa opinahjossamme on joskus kuultu hiukan ihaillen puhuttavan amerikkalaisesta puhekulttuurista, joka on niin siistiä ja elävää ja siellä on tuttuja sanoja (Jeesus, terroristit, muslimit, pahan akseli) ja blaa blaa. Sitten naureskellaan sille kun suomalainen poliitikko puhuu mepeistä, kvartaalitaloudesta, EU-strategiasta ja elinkeinoelämän realiteeteista globaalisoituvassa nykymaailmassa.

 Jos minulta kysytään, tämä on verrattavissa siihen että idiootin pitää sivistää kirjallisuudessa itseään, joten tähän tehtävään hän valitsee mielummin kirjakseen Pupu Tupuna hammaslääkärissä kuin vaikkapa Waltarin Sinuhen. Jos kuulut siihen nokkelien joukkoon joka totesi että ottaisi mielummin sen Pupu Tupunan hammaslääkärissä, arvaat varmaan jo miksi sinua kutsuisin.

 Amerikkalaisessa puhetyylissä keskitytään kaikkeen muuhun kuin itse asiaan, suomalaisessa pääasiallisesti onneksi vain faktoihin.

 Jos yhteiset asiat ja maan hallinto eivät kiinnosta sen vertaa että kiinnostaisi ottaa selvää politiikan perussanastosta ja maan hallinnosta, lopeta valittaminen kun ethän edes tiedä mistä puhutaan.

 Ja jätä myös mieluusti äänestämättä jos et osaa perustella valintaasi poliittisin perustein. Jos helvetti on olemassa, toivon että siellä on oma nurkkaus ihmisille jotka äänestivät jotakuta sen perusteella että se oli hyvännäköinen tai sen ehdokasnumero sattui olemaan 69.

 Tuukka